Matkan varressa luvassa reissailua, kulttuurivaihtoa, vapaaehtoistyötä, sohvasurffausta ja oman pienuutensa hyväksymistä tässä suuressa maailmassa.
Kampot on myos paikka missa suola kasvaa, mikali suola nyt kasvaa yhtaan mihinkaan, mutta alueen suolaviljelmilta tulee myyntiin myos tonneittain tata kiteista valkoista maustetta.
Kaupunkia lahinna oleva kukkula(vuori) Bokor on vilkkaan matkailunkehityksen keskus, aluelle suunnitellaan viihdekeskuksia ja kasinoita, seka tuhansittain lomahuviloita. Vuoren viileampi ilmasto vetaa ihmisia jo nyt, mutta koko kansallispuiston alue tuntuu olevan revitty auki kehityksen tielta. Viiden vuoden paasta paikkaa ei enaa tunnista samaksi.
Kampot on pieni kaupunki ja mukav kohde rentoutua muutaman paivan ajan. Monet matkailijat ovat tulleet jaadakseenkin, ja palaavat samoille sijoille joka vuosi, tai ovat muuttaneet tanne koko elamansa ja pyorittavat nyt kaupungin lukemattomia guesthouseja ja ravintoloita. Itse taidan kuitenkin jatkaa matkaa eteenpain, on niin paljon nahtavaa.
Lahdin bussiasemalta taksikuskin mukaan, mutta 4 likaista ja epamaaraista hostellia myohemmin en ollut vielakaan tyytyvainen, joten pyysin hanta viemaan minut suosittelemaansa paikkaan. Sielta loysin juuri remontoidun kahdenhengen priva huoneen tv:lla ja majoituin kuin kuningatar 8 dollarilla yo.
Kambodzan sisallissodan muistot vainoaa matkailijaa Phnom Penh:issa, suosituimpiin nahtavyyksiin kuuluvat niin kidutusvankila kuin keskitysleirikin. Olin liikkeella jo aikaisin aamusta ja tunnelma oli todella erikoinen, sumu nousi suoraan maasta kuin joukkohautojen syvyyksista, kun kavelin maisemissa jotka olivat todistaneet monia julmuuksia.
Aamun synkan mielialan karkoittaakseni kokeilin ostosterapiaa ja villiinnyin torilla ostelemaan vaatteita ja koruja, Samsoniten matkalaukkukin tarttui mukaan. Ostin muun muassa kahdet housut, mekon, viisi paitaa, koruja ja runsaasti alusvaatteita, joiden yhteishinnaksi tuli 20 Euroa!
Kambodzassa on helppo matkustaa. Vuorobusseja kayttamalla saattaa saastaa marginaalisesti rahaa, mutta ne on usein ahdettu todella tayteen ihmisia, elaimia, ja vaikka mita. Tiet on Kambodzassa osittain huonossa kunnossa, enka suosittele yobussin varaamista pidemmillekaan matkoille, koska nukkumisesta ei tule mitaan. Busseilu ympariinsa on kohtuuhintaista, junia maassa ei (toistaiseksi) edes ole vaikka matkustajaliikenteen avaamista on suunniteltu. Angkorin temppelit on maan kallein nahtavyys, museot ja muut kohteet pyytavat vain pienta maksua ja temppelit vapaaehtoista lahjoitusta. Ruoka ja paivittaishankinnat ovat naapuri-Thaimaata kalliimpia, mutta silti halpoja.
Vietin joka yon maksullisessa gueshousemajoituksessa, jaetuissa kahden hengen huoneissa seka dormitoryissa. Matkustin pääasiassa busseilla ja kaupungin sisalla ajelin tuktukeilla seka mototakseilla. Söin joka päivä ravintolassa 3 kertaa, koska kotikokkailua on vaikea jarjestaa ja minimarketin tuotteet ovat kalliita.
Kambodzan matkan kustannukset (matka-aika 17 päivää): Matkustus: 105e (josta viisumimaksu 23euroa) . Yopymiseen: 55 eur. Ruokaan ravintoloissa ja katukeittioissa, seka kaikkiin juomiin mukaanlukien alkoholit 180e. Huveihin, nähtävyyksiin, lahjoihin, tuliaisiin ja muuhun sirpsakkeeseen kului yhteensa 100e (mukaanlukien matkalaukku seka paljon uusia vaatteita).
Ho Chi Minh Cityssa jokainen asukas tuntuu olevan mootooripyoralla liikenteessa yhta aikaa. Liikennevaloissa vuoroaan odottaa vain bussi jonka kyydissa istun, ja sita piirittaa moottoripyorien meri, joka nayttaa tuhansilta pienilta muurahaisilta kiireessa matkalla jonnekin muualle.
Hostellilla tapasin jo Thaimaasta tutun Australialaisnaisen jonka kanssa jatkamme reissailua yhdessa. Open tour bussilippu on halvin keino matkustaa suosittujen kohteiden valilla matka Ho Chi Minhista pohjoiseen Hanoihin, joten varasimme sellaiset.
Ho Chi Minh on kiireinen kaupunki, mutta pakenin koko paivaksi maaseudulle tutkimaan Vietnamin sodan jaanteita, ansoja, miinoja, juoksuhautoja ja maanalaisia tunneleita. Tunnelit on kaivettu niin kapeiksi, etta lansimaalaiset ihmiset ei mahdu niissa kulkemaan ollenkaan, sisaankaynti maan pinnalta tunneleihin tehtiin viela pienemmaksi, joten pienet vietnamilaisetkin joutuvat taiteilemaan itsensa sisaan erityisella tekniikalla. Yksi tunneli oli kaivettu isommaksi, jotta me lansimaalaisetkin paasemme kokemaan elamaa maan alla. Ahdasta oli ja ilma tuntui loppuvan nopeasti.
Retkeen kuului vierailu Cao Dai -temppelissa. Cao Dai:laisuus yhdistaa oppeja Buddhalaisuudesta, Taolaisuudesta ja Hindulaisuudesta. Seurasin messua joka oli erikoinen varikas ja aanekas tapahtuma.
Pakenin kaupunkia Booze Cruiselle, joka on nimeaan iisimpi laivaristeily vierailemaan neljalle lahisaarelle. Snorklailin taas kerran todella hyvassa nakyvyydessa koralliriutalla! Tuore merenelava buffet kuului hintaan laivalla, ja kelluva baari oli aikamoinen! Meidat pistettiin veteen kellumaan pelastunsrenkaan kanssa, ja baaritiskina toimi iso pelastusrengas jonka keskella istui mies ja jakoi ilmaisia shotteja kymmen litran amparista. Olipa mukava nojailla pelastusrenkaaseen ja maistella koktailia keskella avomerta!
Na Trangin visiitti jai kahteen paivaan ja yhteen yohon, koska viisumivapauteni ehtona on maksimissaan 15 paivan maassaolo ja se tarkoittaa etta on jo kiirus seuraavaan kohteeseen.
Kaupunki muuttuu yon laskeutuessa aivan toiseksi, kuten eilen tuli huomattua kun lahdimme yhille baariin joka oli hiukan kauempana valaistusta turistikadusta. Tilasimme ilmaiset juomamme, cuba libret, ja istuimme poytaan ainoina asiakkaina. Ei mennyt kuin 5 minuuttia niin paikalle kaahaa moottoripyoralla tuskissaan huutava pariskunta. Silmat vuotaen ja kasvot punoittaen pariskunta huutaa tuskissaan, ja pitavat polttavia kasvojaan ravintolanpitajien tuomassa jaasangossa. Paikalle alkaa keraantya yha lisaa vakea ja kaikki tuntuvat huutavan ja elehtivan kiivaasti. Australialaisnainen epailee pippurisuihketta tai happoa kasvoille, mutta syyta emme saa selville, koska tilanne kay yha epamukavammaksi vaen keraannyttya ravintolan edustalle, ja me paatamme hiipia ulos huomaamatta.
Takaisin turistikadun turvassa menimme toiseen baariin, joka ei ollut juuri edeltajaansa parempi. Palvelu oli toykeaa, ahdistava ja hymytonta. Saimme vaaria juomia poytaan, niista laskutettiin liikaa ja vaihtorahoja ei myoskaan kuulunut. Aika lahtea kotiin, sanoin, ja kavelimme pimeilla kujilla tuulen pyorittaessa roskia kadulla. Sama kaupunki joka on paivisin historiallisen kaunis ja ilmapiiriltaan todella rento, tuntui yolla kovin pimealta ja ahdistavalta.
Huen vanha citadel on kaupungin kohokohta, se mollottaa joen toisella puolella uudesta kaupungista katsoen, ja jo kaukaa nakyy suunnattoman suuri Vitnamin lippu liehumassa salossa.
Huessa oli tarjolla todella herkullista ruokaa! Yllatyi iloisesti joka kerta kun sain eteeni Huen pannukakun; rapeaksi paistetun riisitaikinan jonka sisalla on katkarapua, possua, ja erilaisia kasviksia, ja se tarjoillaan maapahkinakastikkeen kanssa. Mmm.. pahkinakastike.
Jostain syysta Hanoissa on kenties kaaoottisin liikenne koko reissun kaoottisista paikoista! Olen joutunu laheltapiti melkein yliajetuksi kymmenisen kertaa, vaikka oma liikennekayttaytymiseni onkin lahestynyt huomattavasti aasialaista. Ulos meneminen tarkoittaa sita etta pitaa terastaa itsensa luovimaan tiensa liikenteen seassa, ja juui nyt se tuntuu olevan liikaa.
Tulin Hanoihin periaatteessa nakemaan yhden asian; Ho Chi Minhin vahaisen ruumiin! Moskovan Lenin ja Pekingin Mao tarvisivat viela kolmannen johtajan seurakseen. Turvatarkastukset eivat olleet yhta tiukat kuin Moskovassa, mutta jono oli sitakin pidempi, ja ruumiin paasi nakemaan todella lahelta. Merkittavaa kuinka kaikki nama kolme suurmiesta olivat yllattavan pienikokoisia.
Vietnamissa on helppo matkustaa. Open tour bussilippu on halvin tapa kulkea turistikohteiden välillä, mutta bussit on usein huonokuntoisia ja liian täynnä väkeä sekä istumapaikkojen valinnassa suositaan paikallisia. Kalliita nahtavyyksiä ei juuri ole, museot ja muut kohteet pyytavat vain pienta maksua ja temppelit vapaaehtoista lahjoitusta. Ruoka ja paivittaishankinnat ovat halpoja.
Vietin joka yön maksullisessa gueshousemajoituksessa, jaetuissa kahden hengen huoneissa sekä dormitoryissa. Matkustin pääasiassa busseilla ja kaupungin sisallä ajelin pari kertaa taksilla. Söin joka päivä ravintolassa 3 kertaa, koska kotikokkailua on vaikea järjestää.
Vietnamin matkan kustannukset (matka-aika 15 päivää): Matkustus: 130e (josta lennot Thaimaaseen 99 Euroa) . Yopymiseen: 55 eur. Ruokaan ravintoloissa ja katukeittioissa, seka kaikkiin juomiin mukaanlukien alkoholit 125e. Huveihin, nähtävyyksiin, lahjoihin, tuliaisiin ja muuhun sirpsakkeeseen kului yhteensa 40e.
Pitkästä aikaa couchsurffasin muutaman yön, oli tosi hyvä kokemus taas. Tehtiin paljon asioita yhdessä hostien kanssa ja näin paljon Bangkokia, josta olen tähän mennessä aina vain matkustanut läpi.
Eilen tuli Suomesta paketti, jonka mukana oli oma tietokoneeni! Paketin toi ystäväni, joka tuli Thaimaaseen kanssani reissaamaan pariksi viikoksi! Joten seuraavat kohteet Thaimaassa kolutaan sitten yhdessä! Onpa jännää nähdä pitkästä aikaa tuttuja, ja itseasiassa siitä tuli hiukan koti-ikäväkin, se kun ei muuten ole vaivannut matkalla oikeastaan ollenkaan.